Maalla on ihanaa, vaikkakin työn täyteistä. Maalaan uusia ikkunanpokia ja karmeja, tietysti myös itseäni. Maalaustakkini on selästäkin maalissa, sekä autossa tahroja ja oikeastaan kaikkialla. Pellavaölymaalia on tullut sudittua paljon. Matkalla maalle kudon ja taas kudon. Palaamme yleensä illalla, joten sukkia voi kutoa pimeässä autossa. Ensiviikonloppuna tulee kotiin käymään tyttäreni Tuulia ja tulen aina nii-iin iloiseksi. Navetan ulkovalo houkutti lähtiessä valokuvaamaan, eipä tullut kovinkaan hienoa kuvaa.

Löysin kuvan mansikkapipoon ja pitsijakkuun puetusta viivivaavista, tältä siis näyttää mansikkainen vauvveli. Taitaa pikkuinen olla siinä parin kuukauden ikäinen. Prinsessa oli syntyissään ihan kunnollisen kokoinen yli neljä kiloa.

Perhonen teille, jotka odotatte kesää yhtä innokkaasti kuin minä. Puutarha ja perhoset ötökät... ihanaa tuijotan kukkien siemenluetteloita koko talven.

Tuli napsaistua kuvia myssystä Novita pop. Myssy on tehty summittain, eli mitat on, saaja lapsi on niin kaukana, ettei voi sovitella välillä. Kuva tulee myöhemmin miltä näyttää päässä tuo väkerrys.

Takaosan käärmepalmikko, tuli mieleen käärme.

Tässä etupuoli.

Sitten nukkumaan, jotta aamulla jaksaa aloittaa siivoamisen. Lankoja on levällään joka puolella ja koirat laukkaavat villiintyneinä pitkin lattiaa. Pitänee tarttua pölynimijään tai Tuulia pyörtyy kun näkee kaaoksen pölykoirineen.

Olen parhaimpina päivinä maalla ja nakerran punaista harakkakartanoani. Lähes satavuotias talo on saanut rännit, oi miten sokkeli huokaa onnesta, kun kosteus on vähentynyt. Ne ikkunat, tuntuu tutulta viis sataa kuus ikkunaa olen maalannut kohta kahdeksantoista ikkunaa. En siis siivoa ja järjestele kotia, vaan maalaan maalla tepsutan pihalla ja pistän uuniin tulen, istun katsomassa liekkejä. Olen onnellinen istuessani kylmässä kamarissa katsellen tulta.  Mikään ei ole valmista, kaikkialla laatikoita lastuja roskaa ja maalia. Sali on saanut uuden lattian ja kamari odottaa ikkunan vaihtoa. Kamarissa pysyy lämpö, siispä nyt syksyn olen maalannut pikkuisessa kamarissa.

Vielä alkuviikosta tuntui ettei enää yhtään myrkkylastia, kuolen varmaan näihin myrkkyihin. Nyt taas on olo kohentunut ja taidanpa ottaa vielä ne pari kuuria vaikka...

HIRVITTÄÄ tuo huononvointisuus kaikkine ihmelleellisine oireineen. Aion parantua siispä pää pystyyn.

Nyt kutsuu pehmoinen sänky nukkujaa, pitänee lähteä tuutimaan.