Lapsuus tuli mieleen, seisoskellessani kadulla ihailemassa pudonneiden vaahteranlehtien upeita väriyhdistelmiä. Lapsena teimme näyttelyn rappusille värikkäistä lehdistä. Yhäti rakastan vaahteran lehtiä. Kupittaan puistossa keräilimme kasaan valtavan lehtiläjän ja kaivauduimme kasaan piiloon. Omakotitalon pihalla sitä lehtimäärää ei ollut saatavilla. Lehtien tuoksukin tulee mieleen muistellessa leikkejä. Sattumaa, luin Turku liikkeelle lehteä http://issuu.com/turunliikunta/docs/korjattu_versio_300812turku_liikkeelle_3_2012_lr tässä kuva uimalasta, jossa opin uimaan 60-luvullla. Kävelytapahtuman kuva noita kävelyitä muistan katselleeni kadun varrella.
Kokonainen vuosi on pyörähtänyt tuossa Kuopiolaisten talon saneerauksessa. Utopistinen suunnitelma oli, että olisivat päässeet kesäksi kotiin, minä ajattelin että jouluksi, enkä siinä paljoa väärin arvioinut. Isä yritti olla pojan apuna omalla työpanoksellaan, raksalla hänelle sattui tapaturma, siitä jäikin sitten ikimuistoksi Marevan hoito.
Vielä on talokin kesken ja ensivuonna alkaa ihan uusi rakennus vuosi, saunan rakennus. Minusta ei ole rakentamaan eikä ollut apua muutenkaan, joten pitää tuumailla itselleni jotain mukavaa tehtävää tulevaan rakennus vuoteen.
Sataa ja sataa…
Minun omana murheenani asumaton mummolani, jossa on vuotava saunan katto ja huonokuntoinen kivinavetta. Neljässä vuodessa talon piipun ympärille viritetty pressu on hajonnut taivaan tuuliin, katolla on vain narut. Taitaa taas piipun viereltä päivä paistaa vintille. Raha olisi kova sana tässä tilanteessa. Kohta on mietittävä mitä tapahtuu, jos navetan pitkittäin haljennut ja ulospäin pullistunut kiviseinä kaatuu. Sauna tuhoutuu, kun vesi menee katosta sisään koko talven. Lottovoitto minulle kiitos!
Kommentit