Olen vieraillut täällä ja nähnyt neulomista laulaen http://lankakomero.blogspot.com/ 13.11.2008 postauksessa.

ja tietysti olen bongannut salomonin suorakaiteena täällä http://aitineuloo.blogspot.com/

ja mitä vielä kadottanut aivan ihanan sarjakuvasivun.

Äitiys taitaa olla selkäytimessä kahvipöydässä istuin ja rinsessa kikkarapää

tuli pyytämään minua huoneeseensa, johon keskustelun lomassa näytin kahvimukia minulla on vielä kahvia, ÄITI TULEE KUN ON JUONUT KAHVIN.

Olin aivan ymmälläni tajuttuani mitä olin sanonut - umph. Omatkin lapset aikoinaan tulivat suloisina ottamaan kädestä ja viemään huoneeseensa kesken kahvin. Usein oli liian kiireistä, lapseni varmaan osaavat sanoa saivatko he tarpeeksi huomiotani pieninä. Vaikka kaikki muistikuvat eivät ole oikeita, joita lapsille jää, en niitä käy oikomaan.

Yhden asian olen oppinut, pitää olla vakio tapoja, jotta asiat painutvat mieleen. Sauna limppari tai kaakao mikä tahansa muu juttu.  Sauna limppari oli Piri tai Messiina, puoliksi joimme siskon kanssa pullon. Meillä pelattiin sunnuntaina afrikan tähteä ja fortuunaa, kun itse olin pieni. Levättiin ruoan jälkeen, eikä kiirettä ollut kellään, sunnuntai oli lepopäivä. Jos jotain saisin vanhasta ajasta takaisin, niin sunnuntain rauhan.  Siihen panostettiin aivan erityisesti, ettei sunnuntaiksi jäisi arkitöitä.

Minun  lapsuuden kodissani rintamamiestalossa tuli vesi ja meni kylmänä. Lämmitys oli puilla, ei ollut imuria jääkaappia sähköhellaa tai muita hienouksia. Kaupassa käytiin usein, ulkoeteisen-komero ei kauaa säilyttänyt ruokia. Lapset tietysti kävivät kaupassa, toivat puita tekivät pieniä askareita.  Meille tuli pesukone pitkälle 60-luvulla ja sillä pestiin vain isopyykki siis kesällä. Pihasauna suljettiin talveksi putkien jäätymisvaaran vuoksi ja yleisessä saunassa kylpivät kaikki.

Minulla oli hieno kolmipyörä ja isosiskoni ei mahtunut ajamaan sitä.  Kuusikuja 5 pihalla oli hauska leikkiä, pyörän takana piilossa hyppis ja portaalla pallo.2080829.jpg

puolihame oli hivittävän pistelevää  villakangasta tummanvihreää ja punaista. Villatakkini on lohenpunainen sanoi Kaisa-tätini ja kuulosti hirvittävän ihmeelliseltä väriltä. Mansikka napit, muistan niiden olleen terävät. Taidan olla tuossa kuvassa 4-5-vuotias ja Anja-Riitta varmaan 11-vuotias.

Kyllä on ihanaa päästä suihkuun, minä päivänä hyvänsä ja pestä pyykit koneessa ei nyrkkipyykkinä. Valuttaa lämmin vesi hanasta, ei kymmenen litran kattilasta, puhumattakaan peseytymisestä vadissa keittiön tiskipöydän ääressä. Nuori väki voi kokeilla, keittiön pöydälle sanomalehteä ja vati, keitä vettä kattilaan ja sitten tukanpesuun ja tietysti kainalot. Kuivaat vielä pitkät hiukset hella äärellä, vaikka paplareissa nojaten hellan muuriin.

Teini-ikäisenä muutin mukavuuksien piiriin ja kyllä on ollut ihanaa.  Alkeellisuutta en kaipaa, monia muita asioita kyllä.